Kesällä auringon tuottamaa lämpöenergiaa on reilusti saatavilla. Mutta ei talvella, jolloin lämpöä tarvittaisiin. Tämä kausivaihtelun aiheuttama kontaanto-ongelma lämpö-energian tarjonnan ja kysynnän välillä on mahdollista ratkaista.

Heitämme tälläkin hetkellä hukkaan selvää rahaa. Rakennuksista ja muualta rakennetusta ympäristöstä haihtuu jatkuvasti lämpöä, joka olisi hyödynnettävissä. Tämä on niin sanottua hukkalämpöä.

Minkälainen määrä hukkalämpöä olisi hyödynnettävissä, ei ole tarkkaan selvillä, mutta eri tutkimusten mukaan pelkästään Suomessa teollisuuden ylimääräistä lämpöä olisi käytettävissä arviolta satojen miljoonien eurojen arvosta. Kesällä ylimääräinen lämpö on jopa ongelmallista.

Miten hukkalämpö sitten saadaan talteen? Siihen on olemassa jo teknologiset ratkaisut. Suurimman haasteen ylimääräisen lämmön hyödyntämisessä on toistaiseksi ollut kausittainen kohtaanto-ongelma, jolloin kesällä jo luonnollisestikin syntyvä lämpö ja tarjolla oleva rakennusten ja rakennetun ympäristön ylijäämälämpö ovat olleet niin sanotusti ongelmajätettä. Sen sijaan talvella, kun pakkaset täällä pohjolassa paukkuvat, lämmöstä maksetaan maltaita.

Kausivarastointi vastaa kohtaanto-ongelmaan

Edellä kuvailtuun lämpöenergian tarjonnan ja kysynnän kausivaihtelun kohtaanto-ongelmaan on olemassa ratkaisu: kausivarastointi. Kausivarastointi mahdollistaa kesän aikana syntyvän ylimääräisen lämmön varastoinnin talvea varten.

Skanssin Tornissa on energiajärjestelmä, jossa hyödynnetään muun muassa maanalaista lämpöenergiavarastoa.

Kiinnostus lämpöenergian kausivarastointia kohtaan kasvaa jatkuvasti. Sen avulla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä talven lämmityskuluissa. nollaE on suunnitellut kausivarastointia hyödyntäviä energiajärjestelmiä. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa Skanssin Torni -asuinkerrostalo, sekä parhaillaan työn alla oleva Turun Toriparkin energiajärjestelmä. Siinä auringon lämpöenergiaa varastoidaan maahan kesän aikana. Talvella varastoitu lämpö otetaan käyttöön tilojen lämmitykseen ja samalla lämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi liukkaudenestoon ulkona.

Energiavirtojen uudelleenjärjestelyllä synergiahyötyä

Nikolas Salomaa kertomassa hukkalämmön hyödyntämisestä ja kausivarastoinnista Shift Business Festival -tapahtumassa elokuussa. Kuva: Julius Töyrylä

Ympärillämme on valtavasti hyödynnettävää lämpöenergiaa, joka tällä hetkellä menee hukkaan. Rakennukset, ympäröivä infrastruktuuri ja teollisuus tuottavat lämpöä, joka voitaisiin kerätä talteen myöhempää käyttöä varten tai vaihtoehtoisesti suunnata hyötykäyttöön saman tien.

Karkeasti kuvattuna, viereisessä rakennuksessa käytetään energiaa lämmitykseen ja viereisessä rakennuksessa viilennykseen. Kun näiden rakennusten erilaiset energiankäyttötarpeet otetaan tarkempaan tarkasteluun, huomataan mahdollisuudet molemmille taloudellisesti kannattavaan energiavirtojen uudelleenjärjestelyyn, optimaaliseen energiatehokkuuteen ja synergiahyötyyn.

Energiavirtojen uudelleenjärjestely mullistaa energiankulutuksen ja mahdollistaa lähes nollaenergiatason kiinteistönhallinnan. Samalla rakennusten hiilidioksidipäästöt voidaan minimoida. Mutta se vaatii ajattelutavan muutosta niin kiinteistöjen omistajilta ja rakennuttajilta, rakennusalan toimijoilta, julkishallinnolta ja energia-alalta. Ensiaskeleita oikeaan suuntaan on otettu, mutta paljon on vielä tehtävää.