Maalämpö voitti kaukolämmön

Omakotitalojen suosituin lämmitysjärjestelmä on jo useiden vuosien ajan ollut maalämpö. Siitäkin huolimatta, että monet kaupungit ovat tontinluovutusehdoissaan pakottaneet omakotirakentajat liittymään kaukolämpöön.

Omakotirakentajia on maalämpötekniikassa puhutellut erityisesti pienet lämmityskustannukset sekä astetta isompi omavaraisuus kaukolämpöön verrattuna. Isompi investointi alussa ja pienet käyttökustannukset jatkossa -mentaliteetti sopii suomalaiseen ajatteluun. Se ei ole sattumaa, että maalämpöjärjestelmiä on eniten nimenomaan luterilaisissa maissa kuten Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa.

Tulevaisuudessa etenkin isojen rakennusten maalämpöjärjestelmän investointikustannukset puolittuvat uuden menetelmän ansiosta. Isoissa rakennuksissa kaukolämpö on yleensä ollut se ensimmäinen vaihtoehto. Sen suosio kerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa perustuu siihen, että lämmitysjärjestelmän maksaja (eli rakentaja) ja lämmityslaskujen maksaja (eli asukas) ovat eri tahoja. Asukasta kiinnostaa lämmityskustannusten pienentäminen, rakentajaa puolestaan rakennusmääräykset täyttävä tuloksellinen rakennusprojekti.

Kaukolämpö on tähän asti ollut investointikustannuksiltaan edullisin määräykset täyttävä lämmitysjärjestelmä. Suosioon on vaikuttanut myös rakennuksen kokoon nähden pieni tontti. Monille tonteille ei edes mahtuisi niin paljon porakaivoja kuin mitä vanhalla tekniikalla toteutettu maalämpöjärjestelmä olisi vaatinut.

Uuden menetelmän ansiosta porakaivojen määrä puolittuu, mikä tekee maalämmöstä teknisesti mahdollisen vaihtoehdon kaikissa rakennushankkeissa. Uusi tekniikka mahdollistaa porakaivojen sijoittamisen myös rakennuksen alle, mikä helpottaa ratkaisevasti toteutusta pienille tonteille.

Maalämpötekniikassa on tehty hyvin maltillisia kehitysaskeleita viimeisen 30 vuoden aikana. Yksi sellainen on hyötysuhteen (COP-luku) nostaminen asteittain nostettu kolmesta nykyiselle tasolleen lähes viiteen. Esimerkiksi lämpimän käyttöveden valmistus kesällä oli aikaisemmin maalämpöjärjestelmien heikoin lenkki. Oli tavallista, että sen lämpökerroin jäi kahden COP:n tuntumaan. Uudella menetelmällä tehtynä lämpimän käyttöveden lämpökerroin kesällä nousee yli neljään. Talvella lämmityksen lämpökerroin pysyttelee uusissa rakennuksissa yli viiden koko lämmityskauden ajan.

Nikolas Salomaa
Kirjoittaja on nollaE Oy:n perustaja, jonka visiona on järkevä ja energiatehokas Suomi.

 

Julkaistu 27.4.2016