Harva energiaremontti on napakymppi

”Ei maksa ikinä itteensä takaisin!” kuuluu kahvipöydän tuttu mantra. Se sisältää oletuksen takaisinmaksuajasta, joka ei ole muuta kuin ajatusvirhe. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmään sijoitetut rahat vain ”häviävät jonnekin”. Väärin. Rahat ovat siinä koko ajan, eri muodossa vain. Ne ovat siirtyneet talon taseeseen ja tuottavat sekä verotonta että riskitöntä korkoa.

Talo, jossa on maalämpöpumppu, maksaa noin maalämpöpumpun verran enemmän kuin samanlainen sähkölämmitteinen talo naapurissa. Maalämpöpumppuun investoidut rahat eivät siis häviä minnekään. Jos et usko, niin kysy tutulta kiinteistövälittäjältä, miten helppoa on saada kaupaksi öljy- tai sähkölämmitteinen talo. Jos sen saa kaupaksi, on myyntihinnasta vähennetty energiasaneerauksen hinnan lisäksi vaivanpalkka.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että mikä tahansa energiaremonttiin sijoitettu summa nostaa talon hintaa koko rahalla. Talon hinta nousee markkinahinnalla. Markkinahinta on yleinen käsitys siitä, mitä maalämpöjärjestelmä maksaa. Se ei ole sama asia kuin hinta, jonka saa kilpailuttamalla paikkakunnan maalämpökauppiaat. Todellisuudessa kiinteistön omistaja tai rakentaja voi joko ylittää tai alittaa markkinahinnan.

Ylittäminen käy helposti, kun teknisten yksityiskohtien viidakossa harhaileva epätietoinen ostaja valitsee järjestelmänsä seuraavilla perusteilla:

  • Rehellisen oloinen ja uskottava myyjä = järjestelmä voi maksaa mitä tahansa.
  • Kallein tarjous: ”haluan ostaa kunnollisen järjestelmän” = varma ylitys.
  • Ja halvin: ”näin isolla hintaerolla saa kuule niin monta kilowattituntia sähköä” = osamaksukauppa.
  • Tinkaamalla. Maalämpöalan kate on alle 10 %. Tinkaamalla liikaa jää ilman pumppua.

Alittaminen taas onnistuu seuraavin konstein:

  • Selvitä, mitä olet ostamassa. Et löydä sitä kiiltävistä esitteistä etkä myyntitykeiltä kyselemällä. Keskustelupalstoilla asiaa on noin 3 % ja loput vakuuttavasti esitettyjä arvauksia. Se, mitä ollaan ostamassa, selviää niinkin tylsällä tavalla kun simuloimalla rakennus. Vasta simuloinnin jälkeen tiedetään, mihin rakennuksessa kulutetut kilowattitunnit oikeasti menivät. Joka ikinen.
  • Mieti, mitä oikeasti kannattaa tehdä. Tässä tulee yleensä suurimmat yllätykset. Ne toimenpiteet, jotka oikeasti tuottavat suurimman taloudellisen säästön, ovat tylsiä nekin. Niistä ei puhuta seminaareissa, joissa tarjoillaan leipää (alkoholia) ja sirkushuveja.
  • Tee ostoslista. Siinä pitää olla joka ikinen tavara putkista, venttiileistä ja pumpuista lähtien. Tavaroiden lisäksi listaa työ, mitä tarvitaan. Ennen kun lähdet kysymään tarjouksia täytyy sinun tietää, mitä kokonaisuuden on tarkoitus maksaa. Sitten pyydät tarjouksia niin kauan, kunnes hinta on oikea. Joskus tämä voi tarkoittaa neljää tarjousta jokaiselta toimijalta.
    Tällä tavalla tehtynä markkinahinta alittuu vähintään 10:llä, parhaimmillaan 50 prosentilla.

“Enhän minä osaa tehdä tällaisia juttuja” sanoo aika moni. Et niin. Maalämpökauppiaat ovat rakentaneet illuusion siitä, että kuka tahansa osaisi tehdä tällaisen hankinnan onnistuneesti. Todellisuudessa onnistumisen mahdollisuudet ovat samaa luokkaa kuin arpajaisten pääpalkinnon voittaminen. Jokaista voittajaa (tunnetaan nimellä referenssiasiakas) kohden on noin 30 mainoskynän tai lippalakin voittanutta sekä ne 70, jotka eivät saaneet mitään.

Täytyykö sitten jättää koko homma sikseen? Ei mitään niin huonoa ettei jotain hyvää: on olemassa joku, joka tekee kaiken tämän puolestasi. Joka päivä ja monta kertaa.


Nikolas Salomaa

Kirjoittaja on nollaE Oy:n perustaja, jonka visiona on järkevä ja energiatehokas Suomi

Julkaistu: 24.8.2016

2018-11-06T09:51:44+00:0024.8.2016|Blogi|