top of page

nolla_E mukana KIRA-kasvuohjelmassa: Korjausrakentaminen vähähiilisyyden vauhdittajana

9.9.2025
2 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 15.9.2025


KIRA-kasvuohjelma on vuonna 2022 käynnistynyt koko rakennusalan yhteinen kasvuohjelma, jonka tavoitteena on edistää kestävää liiketoimintaa ja vähähiilistä kiinteistö- ja rakentamisalaa. Ohjelmaa koordinoivat KIRA-foorumi ja alan keskeiset toimijat, ja se toimii yhteistyöalustana yrityksille, kunnille, tutkimusorganisaatioille ja muille sidosryhmille.


KIRA-kasvuohjelma rakentuu useista kokeiluista, piloteista ja haasteista, jotka etsivät ratkaisuja alan polttaviin kysymyksiin, kuten energiatehokkuuteen, materiaalien kierrätykseen ja päästöjen vähentämiseen. Tavoitteena on viedä lupaavat innovaatiot nopeasti käytäntöön ja markkinoille.


#KIRAhaaste toi yhteen edelläkävijäratkaisut


Vuoden 2025 alussa ohjelmassa käynnistettiin #KIRAhaaste, jossa etsittiin markkinoilta monistettavia ja vähähiilisyyttä edistäviä ratkaisuja erityisesti korjausrakentamiseen. Korjausrakentaminen on avainasemassa, sillä rakennuskanta uudistuu hitaasti – ja juuri korjausten yhteydessä voidaan saavuttaa merkittäviä päästö- ja kustannussäästöjä.


Haasteeseen osallistui laaja joukko yrityksiä, ja alkusyksyn päätöstilaisuudessa 29.8.2025 esiteltiin yli kymmenen ratkaisua. Pitchaamassa olivat Avarrus Architects, A-Insinöörit, Fira, Hiil, Planera, Skanska, SteelLeanel, Sustera Finland, Sweco, Lunden Architecture Company, studio MPRA, EcoMender, Make a BIM sekä nolla_E.


Esimerkkikohde: Energiavirtojen uudelleenjärjestely toi yli 67 000 kg CO₂ säästöt


nolla_E:n toimitusjohtaja ja perustaja Nikolas Salomaa toi tilaisuudessa esittelemässään pitchissään esiin näkökulman, joka usein jää taka-alalle: talotekniikan osuus rakennusten materiaalipäästöissä. Arvioiden mukaan jopa 40 % rakennusten materiaalipäästöistä liittyy talotekniikkaan. Tämä tarkoittaa, että talotekniikan uudelleenkäyttö ja kierrätys voivat pienentää hiilijalanjälkeä ja investointikustannuksia merkittävästi.


Salomaa esitteli tilaisuudessa esimerkkikohteen: 1940-luvulla rakennetun monitoimirakennuksen, jonka talotekniikka oli peruskorjausiässä.


Alkuperäinen suunnitelma:


  • Siirtyminen maalämpöön.

  • Investointikustannus: 2,3 miljoonaa euroa.


nolla_E:n energiavirtojen uudelleenjärjestely:


  • Ohjelmisto analysoi yli 110 000 toimenpideyhdistelmää ja löysi ratkaisun, joka laski huipputehon tarpeen 1,45 MW:sta 556 kW:iin.

  • Elinkaarikustannukset puolittuivat 8 miljoonasta 4,2 miljoonaan euroon ja takaisinmaksuaika oli 2,6 vuotta.


Uudelleenkäytettävät ilmanvaihtokoneet (vuosilta 2008 ja 2014) ja vedenjäähdytyskone pienensivät kustannuksia entisestään, ja lopulta investointi oli jopa 118 000 euroa PTS-budjettia edullisempi, ja takaisinmaksuaika oli käytännössä nolla vuotta. Käyttämällä uudelleenkäytettäviä laitteita vältettiin valmistuksen aikaiset päästöt: ilmanvaihtokoneet: 50 600 kg CO₂ ja lämpöpumput: 16 974 kg CO₂. 


Yhteensä säästöä syntyi yli 67 000 kg CO₂, mikä vastaa yli 400 edestakaista Helsinki–Oulu-lentoa.

Yleisössä heräsi kysymys: “Miten uudelleenkäytettävien laitteiden huolto- ja ylläpitokustannukset otetaan huomioon?” Salomaa korosti vastauksessaan, että nolla_E:n simuloinneissa nämä kustannukset lasketaan aina mukaan. Tämä takaa sen, että vertailu perinteisiin ratkaisuihin on realistista ja antaa kiinteistönomistajille luotettavan pohjan päätöksenteolle.


Katse eteenpäin


KIRA-haasteen tilaisuus osoitti, että vähähiiliset ratkaisut ovat jo nyt toteutettavissa. nolla_E jatkaa talotekniikan kiertotalouden pilotointia eri puolilla Pohjoismaita ja vie oppeja käytäntöön yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.


Tilaisuuden järjestäjinä toimivat KIRA-kasvuohjelma ja sen kumppanit: Hoas, Iin kunta, Kuopion kaupunki, Vaasan kaupunki ja Y-Säätiö. Lisäksi mukana olivat Rakennusteollisuus RT, Rakli, Arkkitehtitoimistojen liitto, SKOL, Puutuoteteollisuus ja Green Building Council Finland.


Tavoitteemme on, että vähähiilinen korjausrakentaminen muuttuu poikkeuksesta normiksi, niin ympäristön kuin taloudenkin hyötynäkökulmasta.

bottom of page