This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.
Mitä kuuluu Toriparkille?
Åbo Underrättelser kävi haastattelemassa Nikolas Salomaata, nolla_E:n toimitusjohtajaa, koskien torin aurinkolämpöjärjestelmän kehitystä ja sen nykytilaa.
Åbo Underrättelser 22.tammikuuta 2024 julkaisemassa haastattelussa todettiin, että Turun Kauppatori ei vielä lämmitä torin pintaa otsikoihin nousseella aurinkolämpöjärjestelmällään, mutta Nikolas Salomaan mukaan projekti etenee silti suunnitelmien mukaisesti.
– Miljoonan kuutiometrin saven lämmittäminen vie aikansa. Järjestelmällä kestää viisi vuotta saavuttaa täysi teho, hän sanoo.
Torin rakennustöiden viivästysten vuoksi torin alla olevat energiapaalut on ladattu lämmöllä vain yhden kesän ajan, ensi talvena aurinkolämmön on tarkoitus auttaa lumen sulattamisessa.
Aurinkolämpöjärjestelmä lämmittää jo nyt muutakin kuin torialuetta
Vaikka järjestelmästä on ollut poissa käytöstä noin 10 prosenttia, Toriparkki, Wiklundin alla oleva kauppakerros S-marketteineen, sekä kaikki toripaviljongit, jotka kuluttavat kerrostalon verran energiaa, lämpiävät jo aurinkolämmöllä. Järjestelmä toimii siis suunnitellusti siitä huolimatta, että osa torin alla olevista nesteputkista on rikkoutunut. nolla_E:n toimittama putkisto koeponnistettiin ennen kuin se valettiin betoniin.
Betonin päällä on kaksi kerrosta betonia ja sitten torin pintakivet. Kuten useimmat turkulaiset ovat varmasti huomanneet, tori ja sitä ympäröivät kadut ovat kärsineet painaumista, joskus syvistäkin kuopista. Se on puolestaan johtanut siihen, että nesteputket ovat vaurioituneet ja alkaneet vuotaa. Nikolas Salomaa sanoo, ettei hän ole asiantuntija siinä, mikä meni pieleen, mutta että uudessa torin pinnassa ei pitäisi olla kuoppia eikä irtonaisia kiviä.
Savipatteri lämpenee hiljalleen
Saven tämän hetkinen noin 20 asteen lämpötila antaa pysäköintitasolle miellyttävän lämpötilan. Muutaman vuoden kuluttua, aurinkojärjestelmän toimiessa täydellä teholla, voi savipatterin kuumimman keskiosan lämpötila nousta jopa 40 asteeseen. Liian kuumuuden välttämiseksi parkkihallin lattian alla on vielä eristys.
Linkki alkuperäiseen Åbo Underrättelser julkaisuun, jonka on kirjoittanut Jean Lindén:
https://abounderrattelser.fi/torgets-solvarmesystem-ar-i-gang-men-annu-ar-det-annan-varme-som-smalter-snon-pa-ytan/
Onko korkeille sähkölaskuille tehtävissä mitään?
Viime aikojen puhutuin aihe kahvipöydissä on eittämättä ollut sähkön hinta. Sähkön kulutus uhkasi nousta kovien pakkasten myötä kohti kaikkien aikojen ennätyslukemia, ja tästä seurasi pörssisähkön hinnan nousu ennätyskorkealle, lähes 2,5 euroon kilowattitunnilta.
Sähkön kulutus ja hinta koettelevat niin kiinteistöyhtiöitä kuin yksityishenkilöitäkin. Työssään energia-alan ammattilaisina nolla_E:n asiantuntijat tarkastelevat sähkön käyttöä hieman eri vinkkelistä kuin pientaloasujat, mutta periaate on sama kaikissa kiinteistötyypeissä.
Paras tapa pienentää sähkölaskua on pienentää kulutusta
Sähkölaskun pienentämiseen ei ole yksittäistä poppakonstia. Kiinteistöjen sähkönkulutus on lukuisten tekijöiden summa. Mutta kuvaavaa on, että säästötoimenpiteet perustuvat kulutuksen pienentämiseen sekä kulutuksen ajankohdan siirtämiseen.
nolla_E käyttää energiaratkaisun laskennassa algoritmia, joka simuloi kaikki prosessit, mitkä talossa tapahtuvat. Tämän jälkeen ohjelmisto simuloi taloon kaikki mahdolliset muutokset prosesseihin, sekä näiden muutosten yhdistelmät. Monelle kiinteistönomistajalle tulee yllätyksenä, että huipputuloksia on mahdollista saada aikaan jo pienillä muutoksilla kiinteistön olemassa olevaan teknologiaan.
Simuloinnin avulla optimaaliseen energiaratkaisuun
Ohjelmistomme laskee rakennukselle jopa kymmeniä tuhansia mahdollisia energiatehokkuutta parantavia toimenpideyhdistelmiä ja poimii niistä esimerkiksi kolme optimaalisinta toimenpideyhdistelmää vertailuun.
Vaihtoehtoiset toimenpideyhdistelmät ovat vertailtavissa sekä keskenään että saneerauskohteen nykytilan kanssa – selkeän ja kiistattoman raportin avulla.
Haluatko kuulla lisää miten nykyinen kiinteistösi voisi olla energiatehokkaampi, jopa ilman massiivista saneerausta, kiinteistön nykyistä teknologiaa hyödyntäen ja optimoiden?
Ota yhteyttä: +358 20 7432 222 tai info@nollae.fi
Luotsi Capital
Kiinteistösalkku A-energialuokkaan
Luotsi Capital, suomalainen kiinteistöpääomarahastojen hallinnointiin erikoistunut yritys, joka toimii Luotsi-Kodit-brändillä, toteutti äskettäin energiavirtojen uudelleenjärjestelyprojektin. Heidän tavoitteenaan oli saavuttaa kiinteistöilleen Tampereen ja Helsingin seuduilla A-energialuokka. Projektiin kuului neljä kohdetta, yhteensä 256 asuntoa. Haastattelimme Kim Jolkkosta, Luotsi Capitalin hankejohtajaa vuodesta 2021 lähtien, jolla on laaja kokemus kiinteistökehityksestä ja asuntoliiketoiminnasta.
Mistä yhteistyö alkoi
Luotsi Capital kohtasi odottamattoman suurta sähkönkulutusta eräässä Tampereen maalämpökohteessa. Ratkaisun löytämiseksi he hyödynsivät nollaE:n asiantuntemusta, joka oli saanut suosituksen Kiinteistö-Tahkolalta kyvystään huomioida energiatehokkuuden taloudellinen näkökulma.
Aluksi yhdestä kohteesta tehtiin tutkimus, jossa pienillä ja älykkäillä toimenpiteillä saavutettaisiin A-energialuokka. Tutkimuksen osoittama houkutteleva tuotto innosti Luotsi Capitalia toteuttamaan vastaavat tutkimukset myös kolmessa muussa kohteessa.
Tampereen kohteessa ostoenergian kustannukset vuositasolla laskevat 67 prosenttia, investoinnin takaisinmaksuajan ollessa 4,2 vuotta.
Kattavat suositukset energiavirtojen uudelleenjärjestelyyn
Asiakas sai nollaE:ltä yksityiskohtaiset ja selkeät suositukset energiatehokkuuden optimointitoimenpiteisiin. Suositukset sisälsivät tietoa kustannussäästöistä ja sijoitetun pääoman tuotosta. Kim Jolkkonen kiittää raportin helppolukuisuutta ja selkeyttä, joka teki siitä ymmärrettävän myös ei-asiantuntijoille. Kim piti myös erittäin arvokkaana, että toimenpiteet pystyttiin optimoimaan asuntokohtaisesti, eli keskitettiin toimenpiteen sinne, missä ne olivat optimaalisia, ilman turhaa ylikorjaamista.
Energiatehokkuuden vaikutus kiinteistöjen arvoon
”Kun kiinteistöjen energiankulutus pienenee, on sillä selkeä vaikutus kiinteistön arvoon ja, kun kohteet saadaan A-energialuokkaan on sillä itsessäänkin jo lisäarvo. Esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat eivät nykypäivänä edes harkitse ostavansa muita kuin A-energialuokan kohteita.” sanoo Kim.
Luotsi Capitalin seuraavan rahaston tavoitteena on rakennuttaa uusia KVR-kohteita. He aikovat ottaa nollaE:n mukaan suunnitteluvaiheessa, jotta energiatehokkuus voidaan todentaa jo ennen rakentamisvaihetta.
Domus Aboensis
Åbo Akademin säätiön Domus Aboensiksen asuinrakennusten kokonaisenergiankulutus laski energiasaneerauksen myötä alle neljännekseen. Energiatehokkuuden konsulttitoimisto nollaE teki Turun Piispankadulla sijaitseville kiinteistöille energiatehokkuuden optimoinnin, ja kahden kerrostalon vuotuiset hiilidioksidipäästöt vähenivät 58 tonnia aiempaan verrattuna. Lisäksi rakennukset ovat saavuttaneet energialuokan A arvosanan.
Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio on tyytyväinen tuloksiin:
”Haluamme olla tällä saralla suunnannäyttäjä. Olemme näkyvä osa kaupunkia ja haluamme osallistua ympäristötalkoisiin pyrkimällä osaltamme päästöjen minimoimiseen”, hän kertoo.
Energiatehokkuuden optimoinnilla tavoiteltiin energiankulutuksen pienenemisen myötä myös taloudellisia säästöjä. Säätiö jakaa kertyneitä säästöjä esimerkiksi tutkimusavustuksina.
”Mitä enemmän säästämme kiinteistöjen kuluissa, sitä enemmän pystymme myös tukemaan.”
Kiinteistössä oli tehty jo aiemmin energiasaneeraustoimenpiteitä, mutta ne eivät tuottaneet odotettua säästöä.
nollaE teki vuonna 1965 valmistuneille kiinteistöille simuloinnin ja energiatehokkuuden optimoinnin kehittämällään tekoälyä hyödyntävällä ohjelmistolla. Optimoinnissa ohjelmisto löysi noin 2000:sta eri vaihtoehdosta taloudellisesti kannattavimman yhdistelmän toimenpiteitä, joilla rakennusten energiatehokkuus parani merkittävästi. Toimenpiteiden toteutuksen myötä seurantadata kertoo todellisen kokonaisenergiankulutuksen pudonneen jopa 77 prosenttia. Åbo Akademin säätiön mukaan energiatehokkuuden optimointi oli onnistunut ja tulokset puhuvat puolestaan.
”nollaE:n ohjelmisto laski Domukselle taloudellisesti kannattavimmaksi ratkaisuksi toimenpideyhdistelmän, jossa hyödynnetään muun muassa vyöhykeajattelua, ilmanvaihdon lämpöhäviöitä sekä maahan kausivarastoitua lämpöä. Muutosten myötä asumismukavuus parani mm. kesäviilennyksen myötä. Kun järjestelmä on saavuttanut optimaalisen toiminnan seuraavan parin vuoden sisällä, kasvaa säästö vielä entisestään”, kertoo nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa.
Maunun koulu
Ruskolla sijaitsevan Maunun koulun energiankulutus pieneni kolmanneksen, kun nollaE suunnitteli koululle optimaalisen ja kannattavan energiaratkaisun.
Talvisin Maunun koulun sisälämpötila alkoi laskea, kun ulkolämpötila putosi pakkasella alle kymmenen asteen. Koululla todettiin, että kiinteistön kaukolämpöliittymä on liian pieni.
”Meitä pyydettiin laskemaan koululle oikean kokoinen kaukolämpöliittymä. Teimme rakennukselle kuitenkin ensin simuloinnin, jossa huomasimme, että kaukolämpöliittymän kasvattamisen sijaan voimme pienentää kiinteistön lämmön tarvetta”, kertoo nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa.
Simuloinnissa selviää muun muassa rakennuksesta häviävä lämpö ja todellinen lämmitystehon tarve. Simuloinnin perusteella kiinteistölle tehdään optimointi, joka kokoaa kyseiselle rakennukselle parhaan yhdistelmän erilaisia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.
Lämpöliittymän kokoa ei tarvinnutkaan kasvattaa
”Maunun koululla teimme useita toimenpiteitä, joiden myötä rakennuksen energiatehokkuus parani. Lämmönlähdettä ei ollut kannattavaa vaihtaa, vaan se pysyi kaukolämpönä. Nyt rakennuksessa tarvitaan lämmitystehoa 100 kW aiempaa vähemmän ja samalla energiankulutus on pudonnut alkuperäisestä. Samalla koulun lämpötila saatiin nostettua oikealle tasolle, eikä talvikuukausina tarvitse enää pelätä sisälämpötilan laskua”, Salomaa jatkaa.
Lämmönlähdettä ei ollut kannattavaa vaihtaa, vaan se pysyi kaukolämpönä.
Taloudellista säästöä syntyi, kun kaukolämpöliittymän kokoa ei tarvinnutkaan kasvattaa. Kaukolämpöpaketin suunnittelu ja kasvattaminen olisi liian pienen kaukolämpöputken vuoksi maksanut yhteensä noin 50 000 euroa. nollaE:n optimoima toimenpideyhdistelmä maksoi 43 000 euroa. Maunun koululle säästöä syntyi siis jo heti alkuvaiheessa 7000 euroa.
Suuremman liittymän myötä myös vuotuiset energiakustannukset olisivat kasvaneet. Energiatehokkuuden optimoinnilla koulun nykyinen liittymäkoko pystyttiin pitämään samana. Seurannan mukaan optimoitujen toimenpiteiden ansiosta rakennuksen kokonaisenergiankulutus väheni jopa enemmän kuin alun perin laskettiin. Koulun lämmityskustannuksissa säästetään vuosittain noin 14 000 euroa.
Ruskolla ollaan tyytyväisiä tuloksiin
Maunun koulun saneeraussuunnitelmat muuttuivat matkan varrella ja alkuperäisen suunnitelman mukaisia ratkaisuja ei päästy toteuttamaan aivan sellaisenaan. Tulokset ovat tästä huolimatta hyviä, ja Ruskolla suhtaudutaan nollaE:n konsultointiin myönteisesti:
”Olemme olleet tyytyväisiä Maunun koulun energiatehokkuuden optimointiin. Sen lisäksi olemme käyttäneet nollaE:tä apuna suunnittelussa muutamassa kohteessamme”, kertoo Markku Jessen-Juhler, Ruskon kunnan työpäällikkö.
Ruskolla energiatehokkuustyötä tehdään jatkuvasti sijoittamalla aiemmilla toimenpiteillä saavutetut säästöt uusiin energiatehokkuutta parantaviin toimiin.
Ruskon kunnan työpäällikkö Markku Jessen-Juhler ja nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa keskustelevat Maunun koulussa toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden tuloksista.
Rengastien Loisto
Kaarinassa, aivan saariston rengastien vieressä, on liikekeskus, joka loistaa energiatehokkuudellaan. Rengastien Loisto on suunniteltu ja rakennettu alusta saakka energiatehokkuuden malliesimerkiksi. Rakennuksen energiaratkaisut on suunnitellut nollaE.
Liikekeskuksessa sijaitsee Liedon lihakaupan myymälä, jonka tuotteet edellyttävät kylmäsäilytystä niin kesähelteillä kuin talvipakkasillakin. Energiatehokkuuden kannalta suuret kylmäsäilytystilat ovat yleensä haasteellisia, koska ne kuluttavat tavallisesti paljon energiaa. Rengastien Loisto on kuitenkin suunniteltu energiaratkaisuiltaan sellaiseksi, että kylmäsäilytys mukaan lukien koko rakennuksen energiantarve jää mahdollisimman pieneksi.
”Olemme olleet mukana jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa, jolloin myös kiinteistön rakenteelliset ratkaisut on voitu tehdä energiatehokkuuden kannalta järkevimmällä mahdollisella tavalla. Lisäksi Rengastien Loistossa hyödynnetään muun muassa energiapaaluja, joiden avulla maasta saadaan tarvittavaa viilennystä kesällä. Talvella maasta saadaan energiapaalujen kautta lämpöä koko rakennukseen”, kertoo nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa.
Laskennallinen vuosikulutusarvio alittunut
Ennen nollaE:n mukaan tuloa rakennukseen suunniteltu talotekniikka olisi kuluttanut 263 000 kWh energiaa vuodessa. nollaE-optimoinnilla kiinteistön energiankulutusta saatiin laskettua huimasti, jolloin laskennallinen vuosikulutusarvio pieneni 58 000 kWh:iin. Matalan kulutuksen myötä myös vuokralaisten sähkölaskut on saatu minimoitua, mikä on liikekeskuksessa toimiville yrityksille varsin mielekästä. Liikekeskuksessa on lihakaupan lisäksi myös muun muassa lastenvaatemyymälä, kauneushoitola ja toimistotiloja.
”Halusimme rakentaa liikekeskuksen, joka vastaa tulevaisuuden energiatehokkuusvaatimuksiin. Tavoittelimme energiatehokkuuden optimoinnilla merkittävää energiansäästöä, sillä haluamme Rengastien Loiston olevan esimerkki vastuullisesta rakennuttamisesta ja kiinteistönhallinnasta”, kertoo Rengastien Loiston rakennuttamisessa mukana ollut yksityinen kiinteistösijoittaja Peter Solin.
Rengastien Loisto valmistui vuonna 2016. Seurannan mukaan kiinteistön toteutunut vuotuinen energiankulutus on jopa alittanut laskennallisen vuosikulutusarvion, joka sekin oli jo merkittävän matala. Viime vuonna liikekeskus kulutti sähköä vain 41 000 kWh, joka on todella vähän kiinteistön käyttötarkoitus huomioiden.
Turun toriparkki
Turun uudistuva Kauppatori ja Toriparkki edustavat tulevaisuuden energiaratkaisua, joka perustuu hukkalämmön hyödyntämiseen. Torikannen sulanapito hoituu jatkossa kesän aikana maaperän savikerroksiin talletetulla lämpöenergialla. Turun Toriparkin energiajärjestelmä on yksi askel kohti tulevaisuuden hiilineutraalia Turkua.
Suuret määrät lämpöä menee hukkaan muun muassa teollisuuslaitoksissa, datakeskuksissa ja kasvihuoneissa. Asfaltoidut alueetkin tuottavat lämpöä kesähelteillä. Pelkästään teollisuuden hukkalämpöjä on Suomessa arviolta 54 TWh (2010).
Hukkalämpöjen laskennallinen arvo lasketaan sadoissa miljoonissa. Niiden hyödyntäminen voi merkitä uutta energiamurrosta Suomessa ja olla yksi merkittävä keino torjua ilmastonmuutosta. Hukkalämpöjen hyödyntäminen ja lämpöenergian varastointi ovat osa älyverkkoa, jonka avulla ylijäämälämpö saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.
”Hukka- ja ilmaislämpöjä on valtavasti. Niitä ei ole vielä ymmärretty hyödyntää laajasti. Suomi voi nousta tässä suunnannäyttäjäksi, mikäli yhteistä tahtoa löytyy”, toteaa hukkalämmön talteenotosta ja lämpöenergian kausivarastoinnista väitöskirjaa valmisteleva Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulusta.
Turun AMK:ssa on käynnissä Euroopan aluekehitysrahaston tuella hankkeita, jotka pyrkivät edistämään hukkalämpöjen hyödyntämistä muun muassa tutkimuksen, tiedotuksen ja eri toimijoiden törmäyttämisen kautta.
Turun tori lämpiää aurinkoenergialla
Turun Toriparkissa hyödynnetään auringon lämpöenergiaa. Innovatiivisen energiajärjestelmän on suunnitellut energiatehokkuuden konsulttitoimisto nolla_E, jonka kehittämän simulointi- ja optimointiohjelmiston avulla energiaratkaisun toteuttaminen on taloudellisesti kannattavaa.
nolla_E:n kehittämän ohjelmiston tekemässä energiatehokkuuden optimoinnissa energiaratkaisu perustuu kohteen yksilölliset ominaisuudet huomioivaan laskentaan.
”Ohjelmisto laskee tuhansia energiatehokkuutta parantavia toimenpideyhdistelmiä riippuen kohteesta ja listaa taloudellisesti järkevimmät ja laiteriippumattomat vaihtoehdot. Ohjelmistoa on hyödynnetty Toriparkin energiaratkaisua suunniteltaessa”, kertoo nolla_E:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa.
Toriparkin energiajärjestelmässä auringon lämpöä kerätään kesän aikana torin pinnasta. Torin kiveyksen alle sijoitetaan keräysputkisto, joka kuljettaa auringon lämmittämää nestettä energiapaaluihin. Energiapaalut taas luovuttavat lämpöä ympäröivään maamassaan. Lämpö varastoidaan savimaahan keskimäärin 40 metrin syvyyteen pysäköintitilojen alapuolelle. Kun savimassa on lämmennyt kokonaan, on sen lämpöteho noin 6,6 MW.
Lämmenneestä maamassasta siirtyy talvella lämpöä energiapaaluissa kulkevaan nesteeseen, joka kuljettaa lämmön ylös aina torin kanteen, pitäen torin pinnan sulana. Samalla lämmitetään myös pysäköintitiloja, KOY Turun Metro ja KOY Turun Toripaviljongit rakennuksia.
Aurinkolämpövaraston täyden tehon saavuttaminen kestää arvioiden mukaan viisi vuotta. Ensimmäisten vuosien aikana lämmityksessä avustaa hiilivapaasti tuotettu kaukolämpö, joka toimii tulevien vuosien varalämpöjärjestelmänä. Kesän aikana lämpövarastoon ladattava lämpöenergian määrä on 11,2 GWh. Tämä vastaa noin 560 omakotitalon vuosittaista lämmönkulutusta.
nolla_E:n suunnittelema ratkaisu vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 950 tonnia vuosittain, verrattuna tavanomaiseen, lämpöpumpuilla toteutettuun ratkaisuun.
Linkki videoon, joka esittelee tarkemmin Turun Toriparkin energiavaraston toimintatapaa: Turun Toriparkin energiajärjestelmä ja maailman suurin aurinkolämpövarasto
Suunnittelu ja talous:
Nikolas Salomaa
nikolas.salomaa@nollae.fi
puh. +358 41 541 5553
Toteutus:
Jerker Brandt
jerker.brandt@nollae.fi
puh. +358 40 525 6298
Uusimaa Areena
Porvoolaisen Uusimaa Areenan suunnittelua on ohjannut energiatehokkuus heti alusta lähtien. Hallin energiankulutus on minimoitu nolla_E:n tekemän simuloinnin ja energiatehokkuuden optimoinnin avulla. Uusimaa Areenan toimitusjohtaja Toni Nyström on tyytyväinen tuloksiin.
”Ensimmäisen talven seurantatiedot tähän saakka vaikuttavat hyviltä. Sähkönkulutus on vastannut suunniteltua tasoa.”, Nyström kertoo. Ostoenergian kustannukset ovat vuositasolla arviolta noin 10 000 euroa, joista hallin valaistuksen osuus on noin 40 prosenttia. Lämmityskustannukset jäävät siis huomattavan alhaisiksi.
nolla_E on ollut mukana jo hallin suunnitteluvaiheessa ja energiaratkaisut ovat olleet optimaaliset käyttöönotosta lähtien. nolla_E:n optimoinnin myötä hallin lämmitystehon tarve laski lähes kolmannekseen siitä, mitä toteutukseksi oli aivan alun perin kaavailtu. Alun perin suunnitelmissa oli rakentaa kuplahalli, mutta nolla_E:n laskelmien myötä päädyttiin kiinteään halliin. Tämä on vaikuttanut kiinteistön arvoon myönteisesti ja optimoitu energiaratkaisu nostaa hallin arvoa vielä merkittävästi.
Energiaoptimoitu ratkaisu on kustannustehokkain
”nolla_E:n tekemän simuloinnin myötä saimme nähtäväksemme erilaisia vaihtoehtoja. Valitsemamme, optimoitu energiaratkaisu on neljä kertaa kustannustehokkaampi tavanomaiseen ratkaisuun verrattuna. Alkuvaiheessa hybridilämmityksen säätäminen vei hieman aikaa, mutta nyt sisälämpötila on pakkasillakin ollut suunniteltu 12 astetta”, Nyström sanoo.
Palloiluhallissa energiaa kuluu lähinnä lämmitykseen ja kesäkaudella viilennykseen. 4000 neliömetrin kokoinen halli tarjoaa puitteet jalkapalloharrastajille ympäri vuoden. Hallin käyttöaste on heti alusta saakka ollut hyvä ja käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä tiloihin. Keinonurmikentän lisäksi hallissa on avoin kuntosalialue. Kuluvan vuoden aikana hallin yhteyteen rakennetaan vielä pukeutumistilat wc- ja suihkutiloineen. Näissäkin on tarkoitus hyödyntää nolla_E:n suunnittelemaa energiaratkaisua.
”Urheiluseurat ja oppilaitokset käyttävät hallia aktiivisesti. Lisäksi Uusimaa Areenassa järjestetään erilaisia tapahtumia ja työhyvinvointitoimintaa. Tänä vuonna on tulossa ainakin kolme erilaista messutapahtumaa”, Nyström kertoo. Tuliterän Uusimaa Areenan tulevaisuus vaikuttaa siis varsin energia- ja kustannustehokkaalta.
Uusi konsepti vauhdittamaan vihreää siirtymää
VTT kehittää yhdessä kuuden muun yrityksen kanssa uutta datamarkkinakonseptia, joka voi nopeuttaa kaupunkien vihreää siirtymää. Konsepti yhdistää datan tarjoajat ja käyttäjät, jotta tieto liikkuu kaupunkien kestävyyden edistämiseksi entistä paremmin. Tämä innovaatio auttaa luomaan älykkäämpiä ja ympäristöystävällisempiä kaupunkeja, joissa kestävyys on yksi keskeisimmistä arvoista. Projektin yhteiskumppanina Suomesta toimii Espoon kaupunki.
Uusi datamarkkinakonsepti mahdollistaisi kaupunkien nopeamman vihreän siirtymän keräämällä ja jakamalla tärkeää dataa. Tällä tavalla kaupungit voivat tehdä parempia päätöksiä kestävän kehityksen edistämiseksi. Konsepti auttaisi myös datan tarjoajia saamaan arvokasta tietoa siitä, millaisia tietoja kaupungit tarvitsevat kestävyyden edistämiseksi.
Hankkeessa on mukana myös nolla_E, joka tuo projektiin kokonaisvaltaisen osaamisensa taloudellisesti hyvin kannattavasta energiatehokkuuden parantamisesta. Näin osallistumme systeemiseen muutokseen, jota tarvitaan kestävän ja hiilineutraalin rakennetun ympäristön luomiseen. Samalla matkan varrella vähentyy energian käyttö ja kustannuksia säästyy.
Datamarkkinointikonsepti on esimerkki siitä, miten datan voima voi auttaa edistämään kestävää kehitystä, ja se kannustaa muitakin tukemaan vastaavanlaisia ratkaisuja.
Lisää aiheesta:
Energiatehokkuusdirektiivi on kiinteistöille mahdollisuus – ei uhka
EU:n tuleva energiatehokkuusdirektiivi puhuttaa kiinteistönomistajia omakotiasukkaista kauppakeskusyrittäjiin. Miten uusiin vaatimuksiin voidaan vastata mahdollisimman kustannustehokkaasti?
Nolla_E:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa vertaa direktiiviä tieliikennelakiin ja turvavöiden pakolliseksi tulemiseen. Hän näkee, että asetus on hyvä asia, niin rakennustekniikan, ympäristön kuin ihmistenkin – eli laskun maksajien kannalta.
– Jos kiinteistön energialuokitus on F tai G, on asialle joka tapauksessa tehtävä jotain. Etenkin noissa energialuokissa energiaremonteissa on erittäin lyhyt takaisinmaksuaika, puhutaan muutamista vuosista, Salomaa kertoo.
Matka kohti energiatehokkuutta alkaa laskelmasta
Salomaan mukaan se, mitä rakennukselle tulee tehdä on yksilöllistä, mutta jokainen rakennus on muutettavissa, ei vain vähemmän energiasyöpöksi, vaan todella energiatehokkaaksi.
– Rakennus mallinnetaan, lasketaan kaikki mahdolliset energiatehokkuustoimenpiteet ja niiden yhdistelmät, ja sieltä löydetään juuri kyseiselle kiinteistölle kannattavin yhdistelmä.
Sama periaate pätee, oli kyseessä mummonmökki tai kauppakeskus, mutta monimutkaisemmissa rakennuksissa on noin tuhat energiatehokkuustoimenpidettä, joista tyypillisesti noin 40 toimenpidettä yhdessä tehtyinä osoittautuvat kannattaviksi.
Naapurin kopiointi ei kannata
Tyypillinen tapa toimia on se, että havahdutaan pakon edessä esimerkiksi korkeisiin kustannuksiin, tai kuten tässä tapauksessa viranomaismääräyksiin. Joku tuntee jonkun, joka asensi kohteeseensa maalämmön, ja sai sille 10 vuoden takaisinmaksuajan.
– Paljon tärkeämpää kuin lämmitysmuoto ovat energiansäästötoimenpiteet. Se, että kulutuksesta leikataan yli puolet pois on aina varmuudella edullisempaa.
Muuttujia on tuhansia. Tästä syystä Salomaan mukaan naapurin kopiointi ei kannata, vaan kannattaa tehdä oma, yksilöllinen laskelma.
– Olemme tehneet laskelmat yli tuhannelle rakennukselle, eikä kahta samanlaista ole tullut vastaan.
Säästö on monen tekijän summa
Tavanomaisessa energiaremontissa takaisinmaksuaika on 10–14 vuotta. Salomaa lupaa, että remontissa, jossa nolla_E on mukana, takaisinmaksuaika on 3–6 vuotta. Tähän ei pelkällä maalämpöön siirtymisellä ylletä.
– Kaikista kannattavimmat toimenpiteet ovat pieniä, epäseksikkäitä toimenpiteitä, joiden myymisestä kukaan ei liiemmin hyödy, ja joilla ei ole markkinointikoneistoa takanaan.
Salomaan mukaan yhden laajamittaisen toimenpiteen sijasta kannattavinta on yleensä tehdä kymmenen pienempää. Mutta miten sitten kymmenen toimenpidettä voi olla edullisempi kokonaisratkaisu kuin vaikkapa juuri maalämpö?
– Siksi että kolme näistä on ilmaisia, kolme edullisia, ja neljä maksaa jonkun verran, mutta silti vain murto-osan ylimitoitettuun maalämpöjärjestelmään verrattuna.
Herättikö artikkeli kysymyksiä tai oletko kiinnostunut oman kiinteistösi energiatehokkuuden parantamisesta? Ota meihin yhteyttä puhelimitse 020 7432 222 tai sähköpostitse info@nollae.fi