Maalämpö voitti kaukolämmön

Omakotitalojen suosituin lämmitysjärjestelmä on jo useiden vuosien ajan ollut maalämpö. Siitäkin huolimatta, että monet kaupungit ovat tontinluovutusehdoissaan pakottaneet omakotirakentajat liittymään kaukolämpöön.

Omakotirakentajia on maalämpötekniikassa puhutellut erityisesti pienet lämmityskustannukset sekä astetta isompi omavaraisuus kaukolämpöön verrattuna. Isompi investointi alussa ja pienet käyttökustannukset jatkossa -mentaliteetti sopii suomalaiseen ajatteluun. Se ei ole sattumaa, että maalämpöjärjestelmiä on eniten nimenomaan luterilaisissa maissa kuten Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa.

Tulevaisuudessa etenkin isojen rakennusten maalämpöjärjestelmän investointikustannukset puolittuvat uuden menetelmän ansiosta. Isoissa rakennuksissa kaukolämpö on yleensä ollut se ensimmäinen vaihtoehto. Sen suosio kerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa perustuu siihen, että lämmitysjärjestelmän maksaja (eli rakentaja) ja lämmityslaskujen maksaja (eli asukas) ovat eri tahoja. Asukasta kiinnostaa lämmityskustannusten pienentäminen, rakentajaa puolestaan rakennusmääräykset täyttävä tuloksellinen rakennusprojekti.

Kaukolämpö on tähän asti ollut investointikustannuksiltaan edullisin määräykset täyttävä lämmitysjärjestelmä. Suosioon on vaikuttanut myös rakennuksen kokoon nähden pieni tontti. Monille tonteille ei edes mahtuisi niin paljon porakaivoja kuin mitä vanhalla tekniikalla toteutettu maalämpöjärjestelmä olisi vaatinut.

Uuden menetelmän ansiosta porakaivojen määrä puolittuu, mikä tekee maalämmöstä teknisesti mahdollisen vaihtoehdon kaikissa rakennushankkeissa. Uusi tekniikka mahdollistaa porakaivojen sijoittamisen myös rakennuksen alle, mikä helpottaa ratkaisevasti toteutusta pienille tonteille.

Maalämpötekniikassa on tehty hyvin maltillisia kehitysaskeleita viimeisen 30 vuoden aikana. Yksi sellainen on hyötysuhteen (COP-luku) nostaminen asteittain nostettu kolmesta nykyiselle tasolleen lähes viiteen. Esimerkiksi lämpimän käyttöveden valmistus kesällä oli aikaisemmin maalämpöjärjestelmien heikoin lenkki. Oli tavallista, että sen lämpökerroin jäi kahden COP:n tuntumaan. Uudella menetelmällä tehtynä lämpimän käyttöveden lämpökerroin kesällä nousee yli neljään. Talvella lämmityksen lämpökerroin pysyttelee uusissa rakennuksissa yli viiden koko lämmityskauden ajan.

julkaistu 27.4.2016

nikolas
Kirjoittaja Nikolas Salomaa on nollaE Oy:n perustaja, jonka visiona on järkevä ja energiatehokas Suomi.

 

 

Kommentit

  • Pekka Pyy sanoo:

    Kovin odotettu innovaatio, vielä kun kerrottaisiin onko ihan huuhaata vai todellinen. Savumaxista jäi markkinoille vähintään epäilevä kuva.

    Sitten tarvittaisiin enää pienempia ja halvempia maalämpöpumppuja. Silloin voisi mlp olla elinvoimainen!

  • Timo Ärkäs sanoo:

    Muutama täsmennys nyt tähän maalämpöhömppään.
    1. Maalämmön kanssa olet yksin, kun laite prakaa, asiakas maksaa.
    2. Ei saisi markkinoida energiatuotantomuotoa uusiutuvaksi jos se on tehty sähköllä, joka ei ole uusiutuvaa. Hence -> maalämpö ei ole uusiutuvaa vaan sähköllä tuotettu.
    3. Maalämpö on halpaa nyt, koska sähkö on halpaa nyt. Kun sähkö on kallista, maalämpö on kallista.

    • Sanna Linden sanoo:

      Totta on, että maalämpö prakaa varmuudella ennemmin tai myöhemmin. Oikein suunniteltuna se saattaa kuitenkin kestää laitevalmistajien lupaamat 20 vuotta. Väärin mitoitettuna maalämpö voi olla remontissa jo alle kymmenessä vuodessa.

      nollaE ei markkinoi maalämpöä ei muitakaan lämmöntuotantomuotoja toistaan parempana. Liiketoimintamme perustuu matematiikkaan, eli laskemme, mikä lämmöntuotannon yhdistelmä on kussakin kohteessa paras. Tätä varten olemme kehittäneet oman simulointiohjelman, joka huomioi myös uusiutuvan energian lämmönlähteet.

      On kohteita, joissa maalämpö on järkevin vaihtoehto. Silloin on mielestämme hyvä juttu, jos investointikulut ovat puolet siitä, mitä aiemmin. Ehkä olet siitä samaa mieltä?

      Maalämpö on halpaa, kun se on oikein suunniteltu.

  • Vastaa

    Arkisto

    Avainsanat